Takaisin puheisiin ja sanoihin

Vastauksia Helsingin Sanomien kyselyyn "tulevaisuuden toivoille"

1. Mitkä tärkeät aiheet jäävät nykyisten päättäjien asialistan ulkopuolelle?

Aivan liian vähän ja ponnettomasti puhutaan ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamista vakavista seurauksista erityisesti kehitysmaissa. Ilmastokysymykset eivät ole päätöksenteon keskiössä, vaan tulevat huomioiduiksi, jos muilta aiheilta jää tilaa. Työelämän muutoksista on alettu puhua viime vuosina, mutta niihin ei ole osattu vielä reagoida, joten asialistan ulkopuolella voi katsoa olevan esimerkiksi pätkätyöläisten toimeentulon turvaamisen.

2. Mitä arvoja nuorten pitäisi ajaa läpi yhteiskunnassa?

Nuorten pitäisi tunnistaa yhteiskunnan muuttuminen ja reagoida siitä kumpuaviin kysymyksiin, joita vanhemmat eivät välttämättä huomaa tai halua tunnustaa. Tällaisiin kuuluvat juuri mm. ilmastonmuutos, työelämän monimuotoistuminen ja globalisaation ongelmat. Arvoina soisin näkeväni globaalin solidaarisuuden, tasa-arvon, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden, päätösten kestävyyden huomioinnin ja ympäristöarvot.

3. Pitäisikö Turkki hyväksyä EU:n jäseneksi?

Rauhan edistäjänä ja perustamissopimuksensa mukaisesti EU:n on oltava avoin kaikille Euroopan maille, jotka toteuttavat vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteita. Turkilta pitää vaatia ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamista jäsenyyden ehdoksi. Toisaalta jäsenyys varmasti vahvistaa näitä Turkissa.

4. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? Tai kehittää EU:n yhteistä puolustusta?

Yhdysvalloilla on Naton organisaatiossa voimakas johtoasema. Naton jäsenenä Suomen vaikutusvalta heikkenisi, joten Suomen ei pidä liittyä Natoon. EU:n jäsenenä Suomen tulee aktiivisesti vaikuttaa siihen, millaiseksi EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kehitetään. EU:n puolustuspoliittisen yhteistyön tulee tähdätä uusien uhkien torjuntaan. Jäsenvaltioiden puolustusmenoja tulee voida supistaa tehtäviä jakamalla.

5. Pitäisikö homoille sallia adoptio?

Kyllä, sillä seksuaalisuus ei voi olla syy jakaa ihmisiä eriarvoisiin ryhmiin. Tämä on vakava tasa-arvokysymys.

6. Ovatko tuponeuvottelut tarpeen?

Tuponeuvotteluja tarvitaan, sillä järjestäytyneen ja edustuksellisen työmarkkinatoiminnan kautta saadaan varmistettua työelämän vähimmäisehdot mahdollisimman laajasti. Toisaalta tuponeuvottelut eivät ole täysin ongelmattomiakaan, sillä etujärjestöjen vahva rooli heikentää lainsäätäjän perustuslaillista asemaa. Esim. naisvaltaisilla järjestöillä ei ole ollut samanlaisia keinoja vaikuttaa työntekijöidensä etuihin kuin miesvaltaisilla aloilla. Tämä on yksi peruste korostaa enemmän lainsäätäjän valtaa.

7. Pitäisikö ydinvoimaa lisätä? Tai luopua siitä?

Ydinvoimaa ei pidä lisätä, vaan siitä on pikkuhiljaa luovuttava kokonaan. Ydinvoima ei ole kestävä energian tuotantotapa, ja sen käyttöön liittyy huomattavia riskejä. Ennen kaikkea ydinvoiman käytön lisääminen ei kannusta kestävämpään energiapolitiikkaan: energian säästämiseen ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen. Ydinvoimaratkaisulla ei ajatella tätä sukupolvea pidemmälle, vaan halutaan vain tyydyttää tämänhetkiset tarpeet. Tätä ei mitenkään voi pitää kestävänä ajatteluna, jossa seuraaville sukupolville halutaan säilyttää turvalliset elämän edellytykset.

8. Pitäisikö kirkko irrottaa nykyistä selkeämmin valtiosta?

Kirkon selkeämpi erottaminen valtiosta lisäisi kansalaisten tasa-arvoa. Jokaisen pitäisi olla tasaveroinen valtion kansalainen riippumatta siitä, mihin hän uskoo, vai uskooko mihinkään.