Täällä taas! Olen viettänyt viimeiset kuukaudet niin mukavissa merkeissä, etten ole ehtinyt edes ajatella poliittisen blogin kirjoittamista. Vauvamme Aatos syntyi huhtikuussa. Ensimmäisen kuukauden vietin tiiviisti hänen kanssaan, pääasiassa uutta tyyppiä ihmetellen ja ravinnontuottajana toimien. Sen jälkeen olen osallistunut kokouksiin ja muihinkin poliittisiin rientoihin, mutta blogille en ole vielä tätä ennen löytänyt aikaa. Enkä aio kesälläkään aktiivisesti päivittää kuulumisia, vaan vasta syksyllä, kun kokoukset taas alkavat ja kunnallisvaalit iskevät päälle täysillä.

Tärkeimmät tulivatkin jo ensin: Aatos on nyt parikuinen kaveri, joka ihmettelee ympärillä olevaa maailmaa silmät selällään. Selkeät kuvat, hymyilevät pehmolelut ja heiluvat esineet ovat tällä hetkellä hänen suosikkejaan. Mäntyjä ja muurahaisiakin on jo käyty tarkastelemassa. Kestovaippailu sujuu onnistuneesti, mutta kantoliinaan ei olla ainakaan vielä opittu. Aatos on osallistunut toistaiseksi yhteen valtuustoryhmän kokoukseen, Vihreään vappuun ja Turun seudun vihreiden kesäretkeen; muuten hän on saanut vapaata politiikasta.

Poliittinen kevät on kulunut kunnallisvaaleihin valmistautuen ja Turun taloutta puiden. Valtuusto hyväksyi talousohjelman pohjan, jolla aletaan rukata alijäämäistä budjettia ensi vuodesta alkaen. Ohjelmassa on kyllä yhtä sun toista epäselvää, mutta odotetaan nyt, että pääsisimme edes joistain tehtävistä asioista yksimielisyyteen. Valtuusto teki myös hämmentävän päätöksen lykätä päätöstä siirtää päivähoito opetustoimeen kahdella vuodella. Siirto tuntuu typerältä, sillä sosiaali- ja terveystoimen organisaatiota rakennetaan nyt, kun hallintokunnat yhdistyvät, ei kahden vuoden päästä. Päivähoidon paikka olisi pitänyt päättää tässä samalla. Mutta isot puolueet sopivat keskenään asioista, lykkäävät, soutavat ja huopaavat. Huoh.

Olen vetänyt Turun Vihreiden kunnallisvaaliohjelmatyötä, joka alkaa nyt olla hyväksymistä vailla valmis. Ohjelman kirjoittaminen on mielettömän innostavaa! Oikein odotan, että pääsemme kampanjoimaan pikaraitiotien, pyöräteiden ja palveluiden riittävyyden puolesta ja toriparkkia, hajautuvaa kaupunkirakennetta ja kaupungin lisävelkaantumista vastaan.

Tällä erää keskityn kuitenkin nauttimaan kesästä ja vauvelista. Syksyllä palataan politiikan pulpettiin. Toivottavasti blogilöysäilyyni kyllästyneet lukijat löytävät silloin takaisin

Kesämieltä!