Turun ensi vuoden budjetin käsittely on loppusuoralla: valtuusto hyväksyy budjetin maanantaina. Eri budjetintekovaiheissa on kaupunkilaisten keskuudesta kuulunut ääniä (tosin aika vähän, mutta kuitenkin), joiden mukaan tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa pitäisi keskittyä olennaiseen, eli terveyspalveluihin ja tinkiä esimerkiksi kulttuurista, jonka puutteeseen ei kukaan kuole. Onpa joku vaatinut luopumista kulttuuripääkaupunkihankkeestakin.

Lienee itsestään selvää, että rahankäytön tärkeysjärjestyksessä ykkössijalla on sairaiden hoitaminen. Terveydenhuollon rahoituksen lisääminen kulttuurista pumppaamalla on kuitenkin hankalampaa, sillä kulttuuriin käytettävä summa on hyttysen luokkaa terveydenhuollon järkälemäisen budjetin rinnalla, mutta sillä voidaan saada aikaan terveyden kannalta merkittäviä asioita. Näiden kahden taloutta ei pitäisikään nähdä keskenään kilpailevina, vaan hyvinvointia yhteisesti lisäävänä määrärahana.

Kulttuurilla ei ole hyvinvoinnin tuottamisessa pieni rooli. Monissa maissa määrätään mm. kulttuurireseptejä, joilla hoidetaan terveysongelmia. Ennalta ehkäisyssä kulttuurilla on vielä suurempi rooli: se lisää hyvinvointia, joka ehkäisee sairastavuutta.

Kulttuuripääkaupunkivuosi ei myöskään syö terveydenhuoltoon suunnattavia rahoja. Se on investointi samalla tavalla kuin vaikkapa rakennushankkeet. Se tuo Turkuun työpaikkoja ja matkailijoita, jotka lisäävät kaupunkiin saatavia tuloja. Ennen kaikkea kulttuuripääkaupunkivuosi on kuitenkin mahdollisuus lisätä kaupunkiin inhimillistä hyvinvointia ja arkipäivää ilahduttavia asioita, jotka ovat kaikkien saatavilla. Tästä mahdollisuudesta, josta useat kaupungit kilpailevat, ei kannata valittaa, vaan ottaa siitä irti kaikki mahdollinen.

Tämä artikkeli on julkaistu torstaina 26. marraskuuta 2009 kello 16.11 ja sen aiheena on Kunnallispolitiikan kiemuroita. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.