Elina Rantanen

Hei! Olen Elina, turkulainen vihreä kaupunginvaltuutettu ja kulttuuri-
lautakunnan puheenjohtaja. Tervetuloa tutustumaan ajatuksiini!

random image

Blogin arkisto

Blogin aiheet

Linkkejä

 

Kevään kirjastokeskustelua

27. huhtikuuta 2009

Kirjastot ovat puhuttaneet Turussa tänä keväänä poikkeuksellisen paljon. Alkuvuonna keskusteltiin Martin ja Mikaelin kirjastojen lakkauttamisesta, josta valtuusto päätti jo viime vuonna. En ilahtunut erityisesti Martin kirjaston sulkemisesta itsekään, mutta tilanteessa, jossa kulttuurilautakunta joutuu miettimään jokaisen muunkin sivukirjaston elinmahdollisuuksia, ei ole mahdollisuuksia ottaa jo suljettujen kirjastojen kohtaloa uuteen syyniin. Sen sijaan lautakunta on pyytänyt selvitystä siitä, miten alueiden kirjastopalvelut turvataan jatkossa.

Seuraava keskustelunaihe heräsi kaupungin uudesta säästöbudjetista, joka koskee kaikkia tasapuolisesti. Myös kirjasto on juustohöylän alla. Esiin nousi säästökeinona yhden tai kahden sivukirjaston sulkeminen tai kolmen suuren lähikirjaston aukiolojen supistaminen. Näistä lautakunta halusi kuitenkin luopua, joten 40 000 euroa säästöä siirrettiin kirjastolta museokeskukselle. Kirjasto joutuu edelleen säästämään kulttuurilaitoksista eniten, koska sillä on suurin budjetti, mutta säästöt eivät nyt kohdistu mihinkään yksikköön erityisesti. Mm. kirjahankinnoista ja erilaisista hankkeista tingitään.

Viimeisin keskustelunaihe on ollut kirjastojen ja nuorisotilojen yhdistäminen. Lautakunta päätti, että Lausteen ja Härkämäen kirjastot siirretään nuorisotilojen yhteyteen. Taustalla on halu turvata alueiden kirjastopalvelut, vaikka kirjaston käyttö näillä alueilla on vähentynyt merkittävästi. Myös Varissuon kirjaston yhteyteen puuhattiin nuorisotilaa. Tämä hanke on kuitenkin tullut tiensä päähän, sillä varissuolaiset olivat vakuuttuneita, ettei nuorisotila sovi kirjaston kanssa yhteen sen paremmin sijaintinsa kuin toimintojensakaan puolesta. Myös nuorisolautakunta halusi mieluummin kunnostaa Varissuon nykyiset nuorisotilat. Kirjasto kaipaa kuitenkin Varissuolla kumppania, sillä sen toiminta kahdessa kerroksessa vaatii enemmän henkilökuntaa, mitä toiminta yhdessä kerroksessa vaatisi. Tällä hetkellä etsitäänkin ideoita alakerran kumppaniksi.

Kirjastokeskustelu saa varmasti jatkoa lähitulevaisuudessa, sillä kirjastoja olisi nykyaikaistettava samalla, kun rahaa on entistä vähemmän. Minusta kirjastot ovat kaupunkilaisille sitä jokapäiväisintä kulttuuriantia, jonka merkitys korostuu erityisesti taloudellisesti heikompina aikoina. Sen vuoksi niistä tinkiminen on tuskallista.

 

EU tarvitsee vihreää politiikkaa

18. huhtikuuta 2009

Vihreiden puoluvaltuuskunta kokoontuu viikonlopun aikana Helsingissä. Käytin kokouksen alun poliittisessa keskustelussa tällaisen puheenvuoron:

Terveisiä Brysselistä, jossa eurovaaliehdokkaiden ryhmä kävi kouluttautumassa, tarkastelemassa asuntotilannetta kesää silmällä pitäen ja osallistumassa Euroopan Vihreiden kongressiin, jossa hyväk-syttiin yhteinen vaaliohjelmamme. En tiedä ovatko kaikki läsnäolijat tutustuneet Euroopan Vihreiden Manifestoon, mutta oli erittäin hienoa olla mukana hyväksymässä sitä. Euroopassa pidetyt palavamieliset puheet vihreän politiikan tarpeellisuudesta EU:ssa inspiroivat pakostikin kaikkia läsnäolijoita. Kuka tahansa paikalle tuotu EU-kansalainen olisi ryhtynyt vihreäksi kuultuaan ja nähtyään yhteisen eurooppalaisen vihreän vaalikampanjan avauksen.

EU tarvitsee vihreää politiikkaa, joka ei keskity siihen, miten kukin valtio saisi revittyä itselleen mahdol-lisimman suuren hyödyn toisten kustannuksella, vaan pitää tärkeimpänä sitä, että ratkaisemme yhdessä niitä suuria kysymyksiä, joita yksikään maa ei voi yksin ratkaista – ilmastokriisin, talouskriisin ja globaalin tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiä. Tai sen, miten voimme jatkossakin elää rauhassa, turvallisesti. Tai sen, miten EU:n sisämeri Itämeri voidaan pelastaa. Näitä kysymyksiä ei voida ratkaista yksittäisissä jäsenmaissa, minkä vuoksi EU on Vihreille tärkeä. Tässä eroamme joistakin muista puolueista, mikä on jo käynyt ilmi tämänkin vaalikevään aikana – ainakin omissa vaalipaneelikokemuksissani.

Oli ilahduttavaa olla hyväksymässä ohjelmaa nimeltä Green New Deal for Europe. Tämä diili tarkoittaa niin monia asioita: sitä, miten talouskriisi ratkaistaan luomalla uusia viherkaulustyöpaikkoja. Sitä, miten ilmastokriisi ratkaistaan samaan aikaan, investoimalla nykyistä huomattavasti merkittävämmin uusiutuvan energian tuotantoon. Sitä, miten yleinen hyvinvointi voittaa harvojen intressit, ja sitä jaetaan tasaisemmin kaikille. Sitä, miten ihmisten terveys ja ympäristön hyvinvointi asettuvat saastuttavan teollisuuden voittojen maksimoinnin edelle. Sitä, miten kilpailukyvyn nimissä ei saa enää polkea sosiaaliturvaa ja työntekijöiden oikeuksia, sillä juuri nämä voivat olla eurooppalaisen menestyksen ytimessä. Sitä, miten emme hyväksy Eurooppaan haluavien kuolemia venematkoilla Välimerellä, vaan vaadimme kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Muun muassa näiden asioiden puolesta on erittäin motivoivaa taistella vaalikentillä. Tämä Green New Deal kuuluu kaikille ja siihen on helppo sitoutua. On tärkeää kertoa ihmisille, miten merkittävää on, että meillä on yhteinen eurooppalainen vihreä vaaliohjelma ja sen myötä politiikka, jota toteutamme vaalien jälkeenkin. Kaikilla poliittisilla ryhmillä ei ole näin, mikä merkitsee sitä, että erilaisista kansallisista puolueista koostuvissa parlamenttiryhmissä saatetaan tehdä hyvinkin erilaista politiikkaa verrattuna siihen, minkä puolesta kansalliset puolueet ennen vaaleja kampanjoivat. Vihreä politiikka on vihreää. Tämä politiikka on tehtävä tunnetuksi 7. kesäkuuta mennessä!

 

Kulttuuri elvyttää

16. huhtikuuta 2009

Vietin tämän päivän Vaasassa edustamassa Turun kaupunginteatteria Suomen Teatteriliiton vuosikokouksessa. Kokouksessa tehty kannanotto on minusta erittäin tärkeä: kulttuuria tarvitaan erityisesti tällaisina taloudellisesti vaikeina aikoina, sillä se elvyttää. Kulttuurin elvytysvaikutus on henkistä, sillä se virkistää arkea. Elvytysvaikutus on sosiaalista, sillä kulttuuriin liittyy vahva yhteisöllisyyden piirre. Se on myös taloudellista, sillä kulttuuriin sijoitettu euro tuo takaisin aina vähintään puolitoista euroa. Tätä ei poliitikkojen pitäisi unohtaa.

Tutustuin myös Vaasan toriparkkiin. Näytti hyvin samalta kuin se toriparkki, joka Turussa jo on. Yhtä täysikin tuo näytti olevan.

Vaalikampanjarintamalla on saatu esite melkein valmiiksi, vastattu ensimmäiseen vaalikoneeseen, suunniteltu tapahtumia, käyty paneelissa ja otettu valokuvia, jotka lähitulevaisuudessa siirtyvät myös näille nettisivuille. Tästä se lähtee – kampanja pienten jalanjälkien puolesta.