Kuinka täydennysrakentaa kaupunkia kestävästi?
7. helmikuuta 2008
Turussa - kuten kaupungeissa yleensäkin - on syytä tiivistää kaupunkirakennetta, jotta asuminen ei leviäisi yhä massiivisemmin kauas laitamille, mikä lisää yksityisautoilua ja ruuhkauttaa liikennettä sekä tekee palvelujen tarjoamisesta vaikeampaa ja kalliimpaa. Kaupunkirakenteen tiivistäminen edellyttää olemassa olevien “tyhjien” kohtien kaavoittamista ja rakentamista, mistä taas lähinaapuruston asukkaat eivät yleensä pidä.
Kaavoituslautakunnassa joutuu usein pähkäilemään, miten ratkaista täydennysrakentamisen tarve ilman, että kaikki kaupungin lähivirkistysalueet ja vihreät pläntit tuhotaan. Joskus meille vihreille irvaillaan, että me haluamme tiivistää kaupunkirakennetta, mutta samalla olla purkamatta mitään vanhaa ja säilyttää kaikki lähivirkistysalueet. Irvailu on turhaa, sillä tämä ristiriita pitää jokaisen ratkaista joka alueella erikseen. Emme voi luoda mitään yleistä linjaa, että kaikki alueet rakennetaan täyteen, tai toisaalta, että mihinkään ei enää rakenneta mitään.
Ajankohtaisina esimerkkeinä käytettäköön Kupittaalle HK:n tehtaan kohdalle luonnosteltua kaavaa ja Vähä-Heikkilässä sijaitsevaa Fleminginpuistoa, jolle on anottu suunnitteluvarausta. Kupittaan kohde on hieno, lapsiperheitä houkutteleva ja melko isokin alue, jolle täydennysrakentaminen sopii mainiosti. Halusimme kuitenkin, että alueella olisi persoonallista ilmettä, joka muistuttaisi makkaratehtaan historiasta - yhden punatiilisen tehdasrakennuksen olisi hyvin voinut säilyttää ja tehdä siihen vaikkapa kovasti kysyttyjä loft-asuntoja. Tämä ei kuitenkaan mennyt läpi tehokkaan täydennysrakentamisen nimissä. Fleminginpuisto taas on suuren ihmisjoukon käytössä oleva virkistysalue tiiviisti asutussa kaupunginosassa, jossa tarvitaan myös ilmaa ja puita. Puistoa ei missään nimessä voida rakentaa täyteen massiivisia taloja. Toisaalta alue on kuitenkin hyvällä paikalla olemassa olevan palveluverkon kannalta, joten jotain siihen voisi saada lisää niinkin, että myös puistoa säilytettäisiin riittävästi.
Kultainen keskitie on uskoakseni löydettävissä lähiasukkaiden kiivaan vastustuksen ja tehorakentamista himoitsevien poliitikkojen välillä. Kaikkia alueita ei voida rakentaa - on olemassa historiallisia, kulttuurisia ja ympäristöllisiä arvoja, jotka pitää ottaa huomioon. Kaikesta täydennysrakentamisesta ei voida myöskään kieltäytyä, jos kaupunkirakennetta halutaan tiivistää: alueet on valittava tarkkaan ja niiden täydentämisen pitää tapahtua olemassa olevaa kunnioittaen niin kokonsa kuin tyylinsäkin puolesta. Näin Turussakin voidaan tiivistää kaupunkirakennetta, mutta samalla säilyttää historiaa ja kaupunkilaisille elintärkeitä viheralueita.