Kotoutumisia ja ulkoutumisia puoluevaltuuskunnassa
24. syyskuuta 2007
Vihreiden uusi puoluevaltuuskunta kokoontui menneenä viikonloppuna ensimmäistä kertaa. Pääaiheita olivat Vihreiden ulkopoliittiset linjat ja kotoutumispolitiikka, jotka olivat hyvin esillä tiedotusvälineissäkin.
Vihreiden painotukset ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tulivat hyvin esiin Tarja Cronbergin, Pekka Haaviston ja Johanna Sumuvuoren puheissa. Cronberg puhui rauhasta, ihmisoikeuksista ja oikeudenmukaisuudesta, Haavisto rauhanturvaamisesta ja Sumuvuori siviilikriisinhallinnasta. On kiva tuntea kuuluvansa oikeaan puolueeseen: minullekin sellainen maailma on paljon todellisempi, jossa panostetaan kriisien ehkäisyyn ja rauhanturvaamiseen, ja jossa köyhyyttä ja ilmastonmuutosta pidetään keskeisimpinä turvallisuushaasteina, kuin sellainen, jossa miljoonia syöstään sodan teknologiaan, ja jossa suurin haaste on venäjä-venäjä-venäjä (alan olla todella kyllästynyt tämän sanatrion esiintymiseen, joten sori vaan).
Kotoutumispolitiikassa on monta keskeistä palikkaa, joista itseäni kiinnostaa erityisesti asumisen segregaation ehkäiseminen. Turussakin on alueita, joiden päiväkoti- ja kouluryhmissä 90-100 % lapsista on maahanmuuttajataustaisia. Samaan aikaan toisella puolella kaupunkia on koululaisia, jotka eivät koskaan kohtaa lapsia, joilla on erilainen kulttuuritausta. Tämä ei totisesti edistä kenenkään kotoutumista eikä kansainvälistymistä. Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen kehitys ja samalla integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan heikentyy merkittävästi. Turussa täytyy jatkossa kiinnittää ehdottomasti enemmän huomiota tähän, kun suunnitellaan kaavoitusta ja palveluja eri puolille kaupunkia. Asumisen segregaatio johtaa vakaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin monille seuraaville vuosikymmenille, jos siihen ei puututa ajoissa.
Paljon melua siitä, kuka kilpailuttaa roskapussin kuljettamisen
18. syyskuuta 2007
Eilisessä valtuuston kokouksessa käytiin pitkä keskustelu siitä, siirrytäänkö Turussa kunnan alueellisesti kilpailuttamaan jätteenkuljetusmalliin, vai pysytäänkö nykyisessä sopimusperusteisessa mallissa, jossa jokainen kiinteistö kilpailuttaa kuljetuksen itse. Minusta asiassa syntyi aika paljon melua tyhjästä. Tässä kaupungissa on päätettävänä paljon tärkeämpiäkin asioita kuin se, kuka kilpailuttaa jätteidenkuljetuksen. Salissa toivottiinkin pariin otteeseen, että yhtä kiivasta keskustelua käytäisiin myös mm. talouden tasapainottamisesta. Itse äänestin keskitetyn kilpailutuksen puolesta, mutta valtuusto päätti äänin 34-33 pysytellä nykymallissa. Monet ryhmät hajosivat asiassa, niin myös vihreät. Oma puheenvuoroni oli tällainen:
Minusta tämä jätteenkuljetusasia ei ole ollenkaan niin dramaattinen, mitä mm. lehdissä käyty keskustelu on antanut ymmärtää. Päätämme tänään siitä, kuka kilpailuttaa jätteiden kuljetuksen. Kyse ei ole kuljetuksen kunnallistamisesta, kuten usein kuulee sanottavan, tai siitä, mitä itse jätteille tulee tapahtumaan. Kyse on yksinkertaisesti siitä, kuka kilpailuttaa jätteenkuljetuksen.
En usko, että mahdollisen muutoksen jälkeen tilanne eroaa kovin suuresti nykyisestä. Todennäköisesti suurelta osin samat yhtiöt kuljettavat kotitalousjätteemme kuin nytkin. Nykyisen kolmen kuljetusyhtiön, joista kaksi hallitsee markkinoita täysin, tilalle voi tulla useampia toimijoita, koska kilpailuttaminen alueittain tuottaa useita kilpailukierroksia, joihin kuljetusyhtiöiden on mahdollista osallistua. Tätä kuvastaa mm. Varsinais-Suomen Jätehuolto Oy:n uusi, kunnallista kilpailuttamista puoltava lausunto.
Jätelaissa annetaan kunnalle oikeus määrätä siitä, että asumisen jätteet toimitetaan kunnan osoittamaan paikkaan hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi riippumatta kuljetusjärjestelmästä. Meillä on siis jo nyt mahdollisuus sanoa, mihin jätteet viedään, ja mitä niillä tehdään. Tämä ei muutu mihinkään kuljetusjärjestelmän mahdollisesti muuttuessa; päätökset jätteenpoltosta ja kierrätyksestä tehdään erikseen. Kuljetusmallin vaihtaminen ei näin ollen vaikuta hyötyjätteiden keräykseen. Jätteet tulee edelleen lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön. Turussa lasin, metallin, paperin ja kartongin kierrätys toimiikin hienosti. Tulevaisuudessa meidän täytyy miettiä, miten kierrätyksen ja jätteenpolton kombinaatiolla jatketaan, mutta nyt, tänään, teemme päätöksen vain siitä, kuka kilpailuttaa kuljetuksen.
Oma kantani tässä asiassa perustuu siihen, että vaikka en näe eroa kuljetusmallien välillä dramaattisena, pidän kunnan alueellisesti kilpailuttamaan kuljetusmallia järjestelmällisempänä ja ympäristöystävällisempänä tapana hoitaa jätteenkuljetus. Kuljetusyhtiöiden autot ajavat yhdellä alueella tyhjentäen järjestelmällisesti sen jätteet. Kuljetusmatkat lyhenevät, ja kuljetuksen ympäristövaikutukset vähenevät. Kuljetuskalustolle on myös nykyistä paremmat mahdollisuudet asettaa päästövaatimuksia, mikä esim. joukkoliikenteen kilpailutuksessa toteutettuna on vähentänyt linja-autojen päästöjä merkittävästi.
Sen sijaan, että nyt samalla alueella kiertävät kahden tai kolmen yhtiön autot hakien jätteitä sieltä sun täältä, näen järkevämpänä, että yhdellä alueella kulkee yhden yhtiön kalusto, joka järjestelmällisesti tyhjentää jokaisen roskiksen. Näitä alueita tulee olla riittävästi, ja niillä jokaisella voi toimia vaikka eri kuljetusyhtiö, kilpailutuksen mukaan. Ja sanomattakin lienee selvää, että jokaisen kuljetusyhtiön kanssa täytyy tehdä riittävän pitkä sopimus, jotta yhtiö ehtii kuolettaa kalustonsa sopimuskaudella.
Näin toimimalla pääsemme nähdäkseni vielä nykyistäkin optimaalisempaan jätteenkuljetusjärjestelmään.
Turun päivänä esillä toriparkki ja kansallinen kaupunkipuisto
15. syyskuuta 2007
Sunnuntaina 16.9. vietetään Turun päivää, jolloin voi viihteellisempien huvien, kuten metrilakun himoitsemisen ja ilotulituksen seuraamisen lomassa keskustella myös turkulaisesta kunnallispolitiikasta. Kuivaako? Mitä vielä! Kaikkea mielenkiintoista on jälleen tulossa päätettäväksi. Nyt kaivataan kaupunkilaisten mielipiteitä!
Turun seudun vihreät ry. on mukana Turun päivän Heikinmarkkinoilla kauppatorilla. Vihreiden kojulla voi kertoa mielipiteensä toriparkista eriväristen kuulien muodossa ja jättää ehdotuksia kaupungin kehittämiseksi. Sanaista arkkuaan toriparkista voi myös availla paikalla olevien vihreiden poliitikkojen kanssa. Toriparkin kaavasta päätetään tämän syksyn aikana, joten nyt on käsillä viimeiset hetket vaikuttaa siihen, miten Turun keskustaa kehitetään tulevina vuosina. Lisätietoja toriparkista löytyy mm. tästä blogista, huomiselta vihreiden kojulta ja toriparkki-blogista.
Turun päivänä voi tulla myös kaupungintalolle keskustelemaan turkulaisten poliitikkojen kanssa ajankohtaisista asioista. Valtuustosalissa järjestetään mm. paneeli kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Itse olen mukana ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esittelyssä, jossa on tarkoitus nostaa esille erityisesti uutta arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa ja kansallisen kaupunkipuiston hanketta.
Kansallinen kaupunkipuisto on aivan mahtava juttu! Siinä Turun parhaita kaupunkipuistomaisia paloja aina Ruissalosta Aurajoen yläjuoksulle asti yhdistettäisiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Saadessaan kansallisen kaupunkipuiston statuksen tätä turkulaista helmeä, johon sisältyisivät mm. Urheilupuisto, Samppalinnanmäki, Vartiovuori, kauppatorin ympäristö, vanha Turku ja yliopistoalue, pitäisi kohdella arvonsa mukaisesti sen kulttuuriset ja ekologiset arvot huomioiden. Kaupunki sitoutuisi siis kehittämään puistoaluetta sen erityisluonteen mukaisesti nyt ja ikuisesti. Tämä ei tarkoita, että mitään uutta ei koskaan enää tehtäisi; päinvastoin, puistoa kehitettäisiin yhä enemmän kaupunkilaisten yhteiseksi olohuoneeksi siihen tyyliin, jolla kävelyreittejä jokirannoilla on nyt kehitetty.
Kaupunkipuistohanke on nyt palautettu uudelleen valmisteltavaksi, sillä jotkut poliittiset tahot pelkäävät, että siihen sitoutumisen jälkeen emme voi enää koskaan purkaa yhtään puutaloa tai kehittää kaupunkia muilla vastaavilla, ennestään tutuilla keinoilla. Nähtäväksi jää, milloin ja minkälaisena kansallinen kaupunkipuisto toteutuu. Itse toivon, että siitä tulee totta mahdollisimman pian ja mahdollisimman hienona.