Eduskuntavaalikampanjoinnin merkeissä olen jakamassa vihreää ilosanomaa syksyn aikana erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, joista ensimmäinen on tämäniltainen Taiteiden yö. Tervetuloa nykäisemään hihasta ja vaihtamaan kuulumisia Vähätorin nurkille!

Pukumiehiä ei näe bussissa. Raitiovaunuissa kuitenkin näkee – niissä kaupungeissa, joissa sellaisia on. Pikaratikka houkuttelee kyytiin sellaisiakin matkustajia, jotka eivät muuten joukkoliikennettä käytä. Se kulkee nopeasti omaa kaistaansa tihein vuorovälein. Ratikkapysäkille voi mennä koska tahansa katsomatta aikataulua.

Turun kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2009, että Turun raskaimmin kuormitetuille joukkoliiken-nelinjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtion-rahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu. Tätä päätöstä on syytä edistää mahdollisimman pikaisesti. Monissa Turun kokoluokkaa olevissa Euroopan kaupungeissa toimeen on jo tartuttu, joten esimerkkejä pitäisi olla riittävästi.

Merkittävimpiä ihmisten joukkoliikennekäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat vuorojen nopeus ja tiheys. Raitiovaunujen matkanopeus on noin 20 % suurempi kuin vastaavan bussilinjan, koska ne kulkevat omilla kaistoillaan. Yksi kuljettaja voi kuljettaa kahdella vaunulla jopa 600 matkustajaa siinä missä yhden bussin kapasiteetti on maksimissaan 150 matkustajaa. Matalalattiaraitiovaunut ovat hiljaisia, mukavia ja esteettömiä.

Pikaraitiotie on koko kaupunkikuvan kannalta merkittävä investointi. Niissä Euroopan kaupungeissa, joissa pikaraitiotie on jo toteutettu, sen suosio on lisännyt myös mm. keskustan kauppojen suosiota. Näistä paikoista on raitiotieinvestoinnilla tullut vetovoimaisia ja dynaamisia eurooppalaisia kaupunkeja.

Paitsi kaupunkikuvallinen ja koko seudun elinvoimaisuuteen vaikuttava tekijä, pikaraitiotie on myös ilmastopolitiikan kannalta keskeinen satsaus. Se lisää joukkoliikenteen käyttöä takuuvarmasti, mikä on pois yksityisautoilun osuudesta kaupunkiseudun liikenteessä. Liikenne on kaupungeissa yksi tärkeimmistä yksittäisistä ilmastopäästöjen aiheuttajista, joten aivan mitättömistä ympäristövaikutuksista ei ole kyse. Yksityisautoilun väheneminen lisäisi myös turvallisuutta ja viihtyisyyttä ja edistäisi terveyttä Turun seudun vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, erityisesti keskustassa, jonka vetovoimaisuudesta käydään jatkuvaa keskustelua. Raitiovaunujen energiankulutus matkustajaa kohden on noin puolet siitä mitä bussit kuluttavat. Paikallisesti raitiovaunu on täysin saasteeton, ja sen kuluttama sähkö voidaan tuottaa ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Koska raitiotieliikenteen edut ovat kiistattomat, on valtuuston päätöksessä mainitut edellytykset pikaraitiotien toteuttamiseksi laitettava mitä pikimmiten kuntoon. Ensi vuonna tehtävään hallitusohjelmaan, liikennepoliittiseen selontekoon ja valtion pitkän tähtäimen taloussuunnitelmaan on saatava kirjaus Turun seudun pikaraitiotiestä.

Kun periaatepäätös pikaraitiotiestä jalkautetaan pikaisesti kaavoihin ja taloussuunnitelmiin, voi 2020-luvun Turussa matkustaa ratikalla – myös pukumiehet.

Turun vuosi Euroopan valokeilassa lähestyy. Kulttuuripääkaupunkisäätiö on julkistanut 2011-ohjelman kauppatorin kansanjuhlassa. Siihen tutustuessa tulee jo etukäteen ahdistus siitä, miten ikinä ehtii poimia kaikki, tai edes parhaat, rusinat tuosta kulttuuripullasta. Nyt jos koskaan kulttuuria on tarjolla jokaiselle.

Vuoden 2011 myötä voidaan saada uutta potkua Turun seudun luovan talouden rattaisiin. Avainkysymys kuuluukin, mitä tapahtuu 31.12.2011 jälkeen. Kulttuuripääkaupunkivuosi päättyy, mutta sen vaikutusten ei saa antaa valua käsistä, vaan niihin on tartuttava napakasti. Useat kansainväliset asiantuntijat, kuten Euroopan kulttuuripääkaupunkien vaalilautakunnan puheenjohtaja Sir Robert Scott ovat muistuttaneet, että menestyneitä kulttuuripääkaupunkeja ovat ne, jotka pystyvät pitämään kulttuuripääkaupunkivuoden nosteen yllä vielä itse vuoden jälkeenkin.

Elämää ja kulttuuria pitää olla vielä vuoden 2011 jälkeenkin. On tehtävä suunnitelma, miten kaikki kulttuuripääkaupunkivuonna aloitetut hankkeet saadaan kunnialla päätökseen niin, että ne hyödyntävät Turkua ja turkulaisia kaikkein parhaiten. Vuoden sisältöä ei voi lopettaa kuin seinään. Luovasta taloudesta on Turussa puhuttu jo pitkään, mutta kulttuuripääkaupunkivuoden kynnyksellä on syytä tehdä päätöksiä siitä, miten sitä kulttuuripääkaupunkivuoden nosteessa aletaan kehittää. Luova talous voi olla Turulle uusi telakka. On tehtävä päätöksiä luovan talouden keskuksen synnyttämisestä ja siitä, miten kulttuurialojen osaajien työpanosta seudulla hyödynnetään.

Varautuminen kulttuuripääkaupunki-Turun tulevaisuuteen tarkoittaa myös sitä, että peruskulttuuri säilyy kaupungissa elävänä. Jos Turku haluaa profiloitua kulttuurin kaupunkina, se ei voi supistaa esityksiä ja aukioloja vuosi vuoden perään. Tämänhetkisissä taloussuunnitelmissa vuosi 2012 näyttää kuitenkin kulttuurille ankealta. Esitetyt korotukset eivät riitä edes vuokrien ja palkkojen korotuksiin, joten toiminnasta joudutaan näillä suunnitelmilla jälleen leikkaamaan. Ja tämän pitäisi tapahtua juuri silloin, kun eletään kriittisiä hetkiä sen suhteen, minkälaisena kulttuuri- ja matkailukaupunkina Turku jää ihmisten mieliin. Kulttuuripääkaupunkivuoden pitkäkestoiset vaikutukset pitääkin saada kirjatuiksi kaupungin toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden iskulauseessa kerrotaan, että kulttuuri tekee hyvää. Se tuo ihmisille iloa, sisältöä ja ajatuksia, joita ilman elämä olisi paljon köyhempää. Kulttuuri tekee elämästä parempaa ja mukavampaa. Tämä on hyvä pitää mielessä Turussa vielä vuoden 2011 jälkeenkin.

Aloite lasten leikkipaikan toteuttamisesta Turun keskustaan

Turun keskustan tulisi olla kaikille kaupunkilaisille ja matkailijoille vetovoimainen paikka. Keskustan on houkuteltava myös lapsiperheitä sekä asukkaiksi että asioimaan, jotta se pysyy elävänä ja elinvoimaisena. Turun ydinkeskustasta puuttuu tekijöitä, jotka houkuttelisivat lapsiperheitä viettämään siellä aikaansa. Keskustan liepeillä on leikkipuistoja (Föripuisto, Vartiovuorenpuisto ja Puolalanpuisto), mutta mikään näistä ei osu keskustan käytetyimpien reittien varsille.

Käynnissä olevassa Turun keskustan kehittämistyössä on otettava huomioon myös lasten viihtyvyys ja lapsiperheitä vetävät tekijät. Akselille kävelykatu - Puutori - Kauppatori - Aurajoen ranta - kirjasto - Vähätori - Vanha Suurtori - Tuomiokirkko pitäisi saada vähintään yksi lapsille suunnattu leikkipaikka, jossa olisi erilaisia leikkivälineitä ja jonka yhteydessä koko perhe voisi levähtää. Tällainen paikka houkuttelisi Turun keskustaan niin kaupungissa asuvia kuin Turkuun matkaileviakin lapsiperheitä. Tällaisia leikkipaikkoja tai yksittäisiä leikkivälineitä, kuten karuselleja tai kiipeilytelineitä, voisi olla useampia eri puolilla Turun keskustaa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Turun keskustaan toteutetaan vähintään yksi lasten leikkipaikka.

Elina Rantanen ym.

Kulttuurilautakunta esittää huolensa Turun ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön tavoiteneuvotteluissa sovitusta sirkus- ja nukketeatterikoulutusten lakkauttamisesta Turussa. Sekä sirkuksella että nukketeatterilla on merkittävä rooli Turun kulttuurikentässä. Näiden alojen korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta on Suomessa mahdollista saada ainoastaan Turussa, mikä on tuonut kaupunkiin alojen osaajia sekä Suomesta että ulkomailta ja näin profiloinut Turkua sirkus- ja nukketeatteriosaamisen kaupungiksi. Turun taideakatemian sirkus- ja nukketeatteriopetus on laadukasta ja kansainvälisesti tunnustettua. Sekä alojen opiskelijat että aloilta valmistuneet taiteilijat ovat osallistuneet lukuisiin hankkeisiin Turussa ja tarjonneet yleisölle kulttuurielämyksiä sekä mm. lapsille mahdollisuuden saada taiteen opetusta näillä aloilla. Sirkus ja nukketeatteri on nostettu näkyvälle sijalle myös Turun kulttuuripääkaupunkihankkeessa juuri siksi, että ne ovat Turun ainutlaatuisia vahvuuksia laadukkaan koulutuksen takia.

Koska sirkus- ja nukketeatterikoulutusten lakkauttamisella on Turun kulttuurikenttään merkittävä vaikutus, kulttuurilautakunta toivoo, että kaupunginhallitus ottaisi asian käsittelyynsä.

Minulle tärkeitä kysymyksiä ovat erityisesti työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja tasa-arvo, ilmastokriisin ratkaiseminen, erityisenä kiinnostuksen kohteena liikennekysymykset, eriarvoisuuden kaventaminen niin Suomessa kuin maailmalla sekä hyvinvoinnin luominen kulttuurilla. Tämän kaiken voi laskea kuuluvaksi myös Vihreiden vanhan ajatuksen “Enemmän aikaa, vähemmän roinaa” alle. Haluan edistää onnellista, yksinkertaista elämää. Sitä, että työtä jaetaan oravanpyörässä stressaantuvien ja työttömien sekä äitien ja isien kesken nykyistä enemmän, että autojen ja asuntojen ei tarvitsisi olla niin suuria ja mahtavia, että tavallinen perhe voisi helposti liikkua julkisilla kulkuvälineillä, kävellä ja pyöräillä, että olisimme valmiita maksamaan reilusta kaupasta, koska se on oikein, että rikkaiden ja köyhien välistä hyvinvointikuilua kavennetaan, ja että hyvinvointia saa konserteista ja kirjastoista monin verroin enemmän kuin kauppakeskuksista.

Tervetuloa mukaan kampanjoimaan!

1. Ostopalvelusopimuksia, jotka on ollut tarkoitus katkaista kesän jälkeen, pitää jatkaa. Järjestelmä voidaan lakkauttaa vain porrastetusti.
2. Ostopalvelujärjestelmä voidaan lakkauttaa vasta, kun sitä pystytään kunnolla vertaamaan palvelusetelijärjestelmän kanssa myös perheiden näkökulmasta.
3. Palvelusetelissä on huomioitava sisarkorotus.
4. Palvelusetelissä on oltava kustannustakuu, joka estää sen, että palvelun mahdollinen hinnannousu ei koidu perheiden maksettavaksi. Tämä tarkoittaa, että yksityisen päivähoidon tuottaja sitoutuu tuottamaan hoidon tietyllä hinnalla tietyksi ajaksi ja että kaupunki sitoutuu tarkistamaan palvelusetelin hinnan tietyin aikavälein.
5. Kunnallinen päiväkotiverkko on säilytettävä riittävän kattavana, että se voi olla oikeasti valinta kaikille.

Peruspalvelulautakunta käsitteli päivähoidon palveluseteliä uudestaan keskiviikkona. Ehdotuksistamme 1-3 olivat suoraan mukana uudessa päätöksessä. Tästä olen erittäin tyytyväinen! Ehdotus 4 täytyy saada järjestelmään mukaan seuraavan vuoden aikana, kun kokeilu on kunnolla käynnissä. Ehdotuksesta 5 taas täytyy huolehtia, kun päiväkotiverkko on seuraavan kerran tarkastelussa.

Kaksi asiaa, joista minulle on nyt reilun vuoden aikana toimiessani kulttuurilautakunnan puheenjohtajana otettu eniten yhteyttä, ovat kirjastot ja elokuva. Kirjastojen kehittämistä ollaan pohdittu lukuisissa lautakunnan kokouksissa ja seminaareissa; ne kun ovat kaupungin omaa kulttuuritoimintaa. Sen sijaan elokuvia kaupunki ei esitä, mutta kaupungin tukea tarvitaan, jotta vaihtoehtoisen elokuvan esittäminen Turussa vahvistuisi.

Tällä hetkellä Turussa on vain yksi elokuvateatteri, jossa esitetään melko nopealla tahdilla vaihtuvaa kaupallista elokuvaa. Vaihtoehtoinen elokuva on elokuvakerhojen varassa, ja nekin joutuvat taistelemaan esitystiloista. Sekä kaupallista että vaihtoehtoisempaa elokuvaa tarvitaan ja kaivataan kaupunkiin lisää, mutta ongelmana on erityisesti sopivien tilojen puute. Tänään kokoonnumme keskustelemaan keskeisten turkulaisten elokuva-alan toimijoiden sekä kulttuuritoimen, kaupunginhallituksen ja tilaliikelaitoksen edustajien kesken siitä, mitä tälle tilanteelle voisi tehdä. Kulttuuripääkaupunki 2011 tarvitsee myös vahvempaa elokuvakulttuuria.

- kynnystä lähteä yrittäjäksi madallettava

- työllistämisen kynnystä madallettava

- byrokratiaa vähennettävä

- oikeus sosiaaliturvaan koskee myös yrittäjiä

- perustulo on sekä yrittäjän että työntekijän etu